2.
ステファン君は日本語が話せますか。それはどうしてですか。3.
川本君はだれの所に何をしに行くのですか。4.
ミアさんはだれと台所に行って何をしましたか。5.
川本君はフィンランドのポピュラー音楽をよく知っていますか。6.
カルャランピーラッカやクッコネンは何地方の料理ですか。7.
カレリア地方というのはどこにありますか。8.
ピーマェというのはどんなものですか。教えてください。9
マェンミはお正月に食べますか。あなたは食べたことがありますか。好きですか。10.
川本君はサルミアッキを食べたことがありますか。好きですか。練習 練習練習
練習 (Harjoitus) 11：例にならって友達と話し合いなさい。(Keskustele kaverin kanssa esimerkin mukaan.) (Ryhmä harjoitus)
例：今年の秋にラップランドへ行くつもり/予定はありますか。
はい、ぜひ紅葉こうようを見に行きたいと思っています。
いいですね。でもわたしはこの秋は大きな試験があるので行くつもりはありません。
それは残念ですね。それじゃ冬はどうですか。
冬には試験も終わっていますし、スキーに行く予定でいます。
練習練習練習
練習 (Harjoitus) 12：例にならって友達と話し合いなさい。(Keskustele kaverin kanssa esimerkin mukaan.) (Ryhmä harjoitus)
例：サウナに入ったことがありますか。
いいえ、わたしはサウナに入ったことはありません。今度一度入って見たいです。
ぼくは本場のフィンランドで入ったことがあります。とても熱かったです。
そうですか。わたしは熱いのが苦手ですから入りたくありません。
文法文法文法
文法(Kielioppi)：
1.
構文構文 (Lauseen rakenteet)：連体修飾文 (Partisiippiattribuuttirakenne/Agenttilause)構文構文 1-1. 連体修飾文連体修飾文 (Partisiippiattribuuttirakenne/agenttilause) 連体修飾文連体修飾文Japanin kieli ei tunne relatiivipronominiä lainkaan, joten ei voi rakentaa pää- ja sivulausetta ollenkaan, vaan niiden sijasta käytetään partisiippiattribuuttirakennetta ts. agenttilausetta.
esim. 父の書いた本。= Isän kirjoittama kirja.
妹があんだ手ぶくろ。= Pikkusiskon kutoma käsine.
45
Huom. Oikeaoppisesti partisiippilauseen subjektin perään tulee genetiivin tunnus の-tavu kuten ensimmäisessä esimerkkilauseessa. Kuitenkin nykyisin sallitaan myös が–tavun käyttöä kuten toisessa esimerkissä.
Japaninkielisessä partisiippiattribuuttirakenteessa attribuuttilauseen ja pääsanan väliin voi myös laittaa adjektiivia.
esim. 二百五十人以上の人が乗ることができる大きな飛行機だよ。
= Sehan on iso lentokone, jolla voi matkustaa yli 250 henkeä.
1-1-1. 名目上名目上名目上名目上ののの主語の主語主語主語「の」 ja 「こと」を含んだ構文(Nimellista pääsanaa 「の」 ja 「こと」sisältävä lauseenrakenne) Japanin kielessä käytetään pääsanan sijaisena suomen sanan ”asia” vastaava substantiivi こと ja myös tunnustavu の ja näin muodostetaan Partisiippiattribuuttirakennetta.. Tämä on ikään kuin suomen kielen ”Se, että ... /Se, joka .... ” –lauseiden käyttöä vastaava keino. Tällä keinoin voi välttää myös saman sanan toistamista.
Subustantiivilla こと tai tunnustavulla の ei ole varsinaisesti sanan merkitystä, vaan ne toimivat nimellisenä pääsanana.
esim. 近いうちにヘルシンキに行くことはない。
= Se, että menen Helsinkiin lähiaikoina, ei ole. = En mene Helsinkiin lähiaikoina.
わたしの読んだのはこの本だ。= Se, jota luin, on tama kirja.
Toisaalta asiaa voi ymmärtää niinkin, että näiden avulla edessä olevasta verbistä tehdään teon nomini.
esim. 近いうちにヘルシンキに行くことはない。
=Lähiaikoina Helsinkiin menemistäni ei ole. = En mene Helsinkiin lähiaikoina.
降りるのも静かだ。= Laskeutuminenkin on rauhallista.
Nämäkin kuuluvat partisiippiattribuuttirakenteesiin/agenttilauseesiin.
1-1-2. 特殊構文特殊構文特殊構文特殊構文 Erikoislauseenranenne （無理に）〜ことはない
Jonkin teon tarpeettomuutta voi ilmaista myös turvautuen erikoislauseenrakenteeseen （無理に）〜ことはない, jota voi suomeksi ajatella ” Ei (väkisin/välttämättä) ole 〜.
esim. (無理に)サルミァッキを食べることはない。
= Ei ole asiaa, että syödä (väkisin/välttämättä) salmiakkia.
= Ei (väkisin/välttämättä) ole salmiakkia syömistä. = Ei (väkisin/välttämättä) tarvitse syödä salmiakkia.
1-1-3. 特殊構文特殊構文 Erikoislauseenranenne, jossa käytetään muodollinen pääsana V-u + 特殊構文特殊構文 つもり Sana つもり on suomen kielen sanan "aikomus" vastine.
esim. 北海道にも行くつもりです。
= On aikomus mennä Hokkaidollekin. = Aion mennä Hokkaidollekin.
esim. 北海道には行くつもりはない。= 北海道には行かないつもりだ。
= En aio mennä Hokkaidollekin.
1-1-4. 特殊構文特殊構文特殊構文特殊構文Erikoislauseenrakenne, jossa käytetään muodollinen pääsana V-u Sana 予定 on suomen kielen sanan "suunnitelma" vastine.
esim. 北海道にも行く予定です。
= On suunnitelma mennä Hokkaidollekin. = Suunnittelen mennä Hokkaidollekin.
esim. 北海道には行く予定はない。= 北海道には行かない予定だ。
= En suunnittele mennä Hokkaidollekin.
1-1-5. 特殊構文特殊構文特殊構文特殊構文 (Erikoislauseenranenne) 動詞 (verbi) + とき ks. Luku 17 kielioppi 1–2-1 ja 2-2-1.
Sana とき tarkoittaa ”aikaa”, mutta sitä käytetään suomen kielen sanaa ”kun” vastaavasti.
Tässä tapauksessa ehkä pitäisi puhua” puoli” nimellisesta pääsanasta. Joka tapauksessa tämäkin on partisiippi- attribuuttirakennetta/agenttilausetta
esim. 公園に散歩に行くときにはいつも犬を連れて行く。
= Aikana kun menen puistoon kävelylle, aina vien koiran mukaani.
= Kun menen puistoon kävelylle, aina vien koiran mukaani.
Tässä yhteydessä voi korvata sanaa とき myös kanji-merkkillä.
esim. 公園に散歩に行く時にはいつも犬を連れて行く。
Tämä on myös partisiippiattribuuttirakennetta/agenttilausetta ja samalla eräänlaista ehtolausetta.
1-1-6. 特殊構文特殊構文特殊構文特殊構文 (Erikoislauseenranenne) 動詞 (verbi) + ところ
Erikoislauseenrakenteella verbin perusmuoto + ところ ilmaistaan, että jokin on juuri nyt tapahtumaisillaan tai on juuri tapahtunut. Mielenkiintoista on se, ettei tässä yhteydessä käytetä aikaa tarkoittavaa sanaa とき, vaan paikkaa tarokoittavaa sanaa ところ.
esim. 大学へ行くところなんだ。= Juuri olen lähteä korkeakouluun.
Huom. Tässä yhteydessä ei suositella käyttämään kanji-merkkiä.
大学へ行く所なんだ。= ei näin.
46
Tämä on myös eräänlainen partisiippiattribuuttirakennetta/agenttilausetta.
1-2. 強調強調を強調強調ををを含含含む含むむむ羅列羅列羅列 (Korostava luettelointi) 羅列
Japanin kielessä tunnustavu 〜し käytetään myös suomen kielen sanan ”ja” vastineena. Silloin syntyy siihen jonkin verran korostus, ”sen lisäksi”. Lisäksi tunnustavu 〜し käytetään myös syyn ilmaisemisessa.
esim.お母さんはび人だし、妹さんもきれいね。 = Äiti on kaunotar, (sen lisäksi) pikkusiskokin on nätti.
esim.おなかも空いたし、お昼にしましょう。
= (Koska) vatsakin tyhjeni (tuli nälkäkin), joten otetaan lounaan.
1-3. 重重ね重重ねねね動詞動詞動詞動詞 (Verbien yhtymä) おくっ + て + き + た ＜ おくる + て + くる + た Tässä lauseen rakenteessa on verbi おくる (= lähettää, saattaa) ja くる/よこす (=tulla/ojentaa).
Kuitenkin jälkimmäinen verbi くる/よこすtoimii ikään kuin apuverbinä.
esim. 家族が写真を送ってきた/よこした。 = Perheeni lähetti valokuvat (ja ne tulivat).
1-4. 特殊構文特殊構文 (Erikoislauseenrakenne) 特殊構文特殊構文 ほとんど〜ない
Sana ほとんど vastaa suomen kielen sanoja "melko", "melkein", joten lauseenrakennetta ほとんど〜ない (= melko ei ole 〜) kääntyy suomeksi parhaiten "tuskin on 〜".
esim. ほとんどじこがないんだ。= Tuskin on onnettomuutta.
2.
単語単語 (Sanat)： 単語単語 2-1. 名詞名詞名詞名詞 (Substantiibi) 2-1-1. 名詞 (Substantiivi) 気気気気Sana 気 on alunperin kiinalainen käsite, mutta japanilaiseen ajatustapaankin tämä käsite on vaikuttanut hyvin paljon.
Tällä tarkoitetaan näkymätönta henkea, eli väkeä. Sana 気 käytetään seuraavalla tavalla:
esim. 気がつかなかったよ。= Väki ei liittynyt. › En huomannut.
気をつけている。= Olen liittänyt (itselleni) väen. › Olen varuillani.
2-1-2. 名詞 (Substantiivi) 駄目駄目駄目駄目
Sana 駄目 käytetään japanin kielessä hyvin usein ja sillä tarkoitetaan "ei hyvää" eli kelvotonta.
esim. わたしなんか駄目だわ。= Minä olen kehno/kelvoton.
Huom. ks. Luku 17 kielioppi 1-5 ja 2-7-1 vähättelemistä ilmaisevasta lauseenrakenteesta.
2-1-3. 名詞 (Substantiivi) 無理無理無理無理
Sana 無理 esiintyy usein japanin kielessä. Sanan etuosa 無 on suomen kielen ”ei (ole olemassa)” vastaava kanji.
Jälkiosa 理 taas vastaa suomen sanaa ”järki”. Joten yhdessä sana merkitsee ”järjettömyyttä”.
Yleensä nämä kiinan kielestä lainatut sanat ovat alun perin laadunnomineja eli substantiiveja kuten edellä esitelty sana 駄目. Kuitenkin tätä sanaa käytetään myös verbinä, adjektiivina ja adverbinäkin, siis monissa sanaluokissa.
esim. 無理をする = Tehdä/Yrittää järjettömyyttä/mahdotonta. (substantiivina) 無理する = Tehdä/Yrittää järjettömyyttä/mahdotonta. (verbinä)
無理な= järjetön/mahdoton (adjektiivina) 無理に = järjettömästi/mahdottomasti (adverbinä) 2-1-4. 名詞 (Substantiivi) 無駄無駄無駄無駄
Sana無駄 esiintyy myös aika usein japanissa. Sanan etuosa merkitsee tässäkin yhteydessä ”ei (ole olemassa)” ja jälkimmainen osa merkitsee ”taakkaa/kantamusta”. Nämä kanji-merkit yhdessä sanana vastaa käsitettä
”hyödyttömyys/turhuus”. Tämäkin sana toimii substantiivin lisäksi monissa sanaluokassa.
esim. 無駄 = hyödyttömyys/turhuus. (substantiivina) 無駄な= hyödytön/turha (adjektiivina) 無駄に = hyödyttömästi/turhaan (adverbinä)
Lisäksi usein tätä sanaa yhdistetään toisen sanan kanssa ja siten tehdään yhdyssanoja.
esim. 無駄話 = hyödytön puhe/turhia puheita 無駄づかい= hyödytön/turha käyttö = tuhlaus 2-1-5. 名詞 (Substantiivit) 以上以上以上以上、、、、以下以下以下、以下、、以前、以前以前以前、、、以後、以後以後以後
Sanaa 〜 以上 on kiinan kielestä lainattu sana. Sanan alkuosa 以 tarkoittaa suomeksi mukaan lukien. Jälkim- mäinen 上 kertoo suuntaa, tässä tapauksessa ylöspäin. Joten sanan kokonaismerkitys on 〜 mukaan lukien siitä ylöspäin, eli vähintäin 〜.
Jälkimmäistä osaa voidaan vaihtaa.
esim. 二百五十人以上 = 250 h. mukaan lukien siitä ylöspäin = vähintäin 250 h.
二百五十人以下 = 250 h. mukaan lukien siitä alaspäin = enintäin 250 h.
二時以前 = klo. 2 mukaan lukien sitä aiempi = viimeistään klo. 2 二時以後 = klo. 2 mukaan lukien sitä myöhempi = aikaisintaan klo. 2 2-2.名詞名詞名詞の名詞のの特殊用法の特殊用法特殊用法特殊用法 (Substantiivijen erikoiskäyttö)
2-2-1.名詞名詞名詞名詞「「「こと「ことことこと」」」」のののの特殊用法特殊用法特殊用法特殊用法 (Substantiiviこと erikoiskäyttö)
Kuten lauseen rakenteen yhteydessä selitin substantiivi こと, joka vastaa suomen kielen sanaa ”asia”, käytetään
47
nimellisenä pääsanana, jolloin syntyy partisiippiattribuuttirakenne/agenttilause. Toisaalta verbi + こと –rakennetta voi ymmärtää verbin laadunnominiksi muuttamiseksikin.
esim. 東京に来ることはありますか。
= Onko sitä, että tulet Tokioon? = Onko Tokioon tuleminen? = Tuletko( mahdollisesti/joskus) Tokioon?
2-2-2.名詞名詞名詞名詞「「「とき「ときときとき」」」」のののの特殊用法特殊用法特殊用法特殊用法 (Substantiiviとき erikoiskäyttö)
Substantiivi とき vastaa suomen kielen sanaa ”aika” ja tätäkin sanaa käytetään tavallaan nimellisenä pääsanana partisiippiattribuuttirakenteen/agenttilauseen avulla.
esim. 日本に行くときに = Aikana, jolloin menen Japaniin. = Silloin, kun menen Japaniin.
esim. 図書館に行ったときにはレコードも聞きます。
=Aikana, jolloin olen mennyt kirjastoon, kuuntelen (aina) levyjäkin.
= (Aina) kun olen mennyt kirjastoon, kuuntelen levyjäkin.
Huom. Tässä taas esiintyy japanin kielen aikamuodon erikoisuus. Sivulauseessa esiintyvä imperfektin/perfektin tunnustavu た kuulostaa varmasti oudolta suomalaisten korvissa. Pitäisi varmaan tässä yhteydessä ymmärtää tätä tapausta konditionaaliksi? Joka tapauksessa se tuo mukanaan sellaista sivumerkitystä kuin ”aina”.
2-2-3.名詞名詞名詞名詞「「「ところ「ところところところ」」」」ののの特殊用法の特殊用法特殊用法特殊用法 (Substantiiviところ erikoiskäyttö)
Japanin kielen substantiivilla ところ vastaa suomen kielen ”paikka”, mutta sillä on myös erikoinen käyttötarkoitus.
Nimittäin sitä käytetään kun halutaan ilmaista, että jotakin on juuri tapahtumaisillaan.
esim. 今ちょうど家を出るところです。= Nyt juuri kotoa lähteä paikka on. › Juuri nyt olen lähteä kotoa.
2-3. 動詞動詞 (Verbit) 動詞動詞
Joskus japanin kieln verbit ottavat yllättävästi objektin.
esim. 道を教える = Opettaa tien. ›Neuvoa tietä.
かさをさす = Pistää sateenvarjon. ›Käyttää sateen varjota.
かぜをひく = Vetää nuhan/flunssan. ›Saa nuhan/flunssan.
2-4. 指示詞指示詞 (Tunnustavu/-sana) 指示詞指示詞
2-4-1. 指示詞指示詞指示詞指示詞 (Tunnustavun) の 特殊用法特殊用法特殊用法特殊用法 (erikoiskäyttö) 1
Japanin kielessä tunnustavu の on hyvin laaja-alaisesti toimiva tunnustavu. Nykyisin sitä määritellään genetiivin eli omistuksen tunnukseksi. Kuitenkaan sen toimintatarkoitus on paljon laajempi. Klassisessa kielessä se on toiminut subjektin tunnuksenakin. Tämä näkyy nykyisin joissakin määrin esim. partisiippiattribuutti rakenteessa. Tässä on jälleen yhtäläisyys suomen kielen kanssa.
esim. わたしの言うこと＝Minun sanovani/kertovani asia.
esim. あの人の書いた本＝Hänen kirjoittama kirja.
2-4-2. 指示詞指示詞指示詞指示詞 (Tunnustavun) の 特殊用法特殊用法特殊用法特殊用法 (erikoiskäyttö) 2
Tunnustavu の toimii myös nimellisenä pääsanana ikään kuin suomen kielen ”Se, että…” –lauseen sanan Se asemassa eli se toimii myös substantiivina välillä.
esim. 降りるのも静かだ = Sekin, että laskeutua on hiljaista. = Laskeutuminenkin on hiljaista.
2-4-3. 指示詞指示詞指示詞指示詞 (Tunnustavu) し
Tunnustavuし toimii suomen kielen sanan “ja” vastineena japanin kielessä. Yleensä sen edessä on itsenäinen lause.
Tunnustavunし käyttö tuo toisaalta jonkin verran korostuksen merkitystä.
esim. お母さんはび人だし、妹さんもきれいね。
= Äiti on kaunokainen ja sen(kaiken) lisäksi pikkusiskokin on nätti.
きかいもないしね。= Eikä edes ole tilaisuuttakaan.
Toisaalta tunnustavuし ilmoittaa, että sen edessä on syy-lause. Tällöinkin tulee jonkin verran korostusta.
esim. 試験も終ったし、週末はゆっくりできます。
= Koska tenttikin on ohi, juuri siksi voin rentoutua viikonloppuna.
2-4-4. 指示詞指示詞指示詞指示詞 (Tunnussana) ほどほどほどほど
Sanaa ほど on myös alun perin substantiivi. Kuitenkin se toimii myös tunnussanana kuten "〜:n vertainen/kuin 〜".
esim. ジャンボほど大きくはない。= Jumbon vertaiseksi ei ole iso. = Ei ole niin iso kuin Jumbo.
2-4-5. 指示詞指示詞指示詞指示詞 (Tunnussana) なんか
Tunnussana なんか käytetään kun halutaan ilmaista jonkun aliarvioimista tai halveksimista.
esim. わたしなんか駄目だわ。= Minä olen kelvoton (Minua katsotaan alas päin).
2-5. 結合詞結合詞 (Sanayhtymä) 結合詞結合詞
2-5-1. 結合詞結合詞結合詞結合詞 (Sanayhtymä) 〜 に + つい + て
Yhdistelmä, tunnustavu に + verbi つく (liittyä) + konjunktiivin tunnus て ilmaisee sen edessä mainittuun asiaan liittymistä.
esim. 文学についての本。 = Kirjallisuuteen liittyen oleva kirja. = Kirjallisuudesta kertova kirja.
48
Huom. Tätä rakennetta voi analysoidä niin:
〜 に = 〜hon, ついて ＜ つく = liittyä ＋ konjunktiivin tunnusて 2-5-2. 結合詞結合詞結合詞結合詞 (Sanayhtymä) 多く+ て+ も 〜
Adjektiivi多く＜多い ＋ konjunktiivintunnusて ＋ tunnustavu も –yhtymää voi verrata suomen kielen ilmaisun
”runsaimmillaan 〜” tai ”korkeintain 〜” vastineeksi.
esim. 大学に入ることができるのは多くても三百人以下です。
= Ne, jotka pääsevät yliopistoon on korkeintain 300 henkeä.
Huom. Tässä sekä 多くても että 〜以下 kumpikin merkitse ”korkeintain” ja merkitys korostuu.
2-6. 結合結合指示詞結合結合指示詞指示詞指示詞 (Tunnustavujen yhtymä)
2-6-1. 指示詞 (Tunnustavu) の ja toisen tunnustavun yhtymä
Tällöin tunnustavu の toimii ns. muodollisena nominina eli muodollisena pääsanana kuten suomen kielen sana “se”
(, että / , joka).
2-6-1-1. 結合結合結合結合指示詞指示詞指示詞指示詞 (Tunnustavujen yhtymä) の+は
Tunnustavujen yhtymä の+は voidaan kääntää suomeksi parhaiten se, jonka -lauseeseen käärimällä. Tällöin tunnustavu の toimii sijaispääsanana.
esim. わたしの使っているのはボール・ペンです。= Se, jonka minä käytän, on kuulakärkikynä.
2-6-1-2. 結合結合結合結合指示詞指示詞指示詞指示詞 (Tunnustavujen yhtymä) の+が
Tunnustavujen yhtymä の+が voidaan kääntää suomeksi parhaiten se, joka -lauseeseen käärimällä. Tällöin tunnustavu の toimii sijaispääsanana kuten edellisessä tapauksessakin.
esim. ここにあるのが父の書いた本です。= Se, joka on täällä, on isäni kirjoittama kirja.
2-6-1-3. 結合結合結合結合指示詞指示詞指示詞指示詞 (Tunnustavujen yhtymä) の+を
Tunnustavujen yhtymä の+を voidaan kääntää suomeksi parhaiten sitä, että -lauseeseen käärimällä.
esim. 飛行機がとうちゃくするのをまっています。= Odottavat sitä, että lentokone saapuu.
2-6-1-4. 結合結合結合結合指示詞指示詞指示詞指示詞 (Tunnustavujen yhtymä) の+も
Tunnustavujen yhtymä の+も voidaan kääntää suomeksi parhaiten sekin, että -lauseeseen käärimällä.
esim. 降りるのもしずかなのさ。= Sekin, että laskeutuu on rauhallista. = Laskeutuminenkin on rauhallista.
2-6-2. 結合結合結合結合指示指示指示指示詞詞詞詞 (Tunnustavujen yhtymä) と + も
Tunnustavu とも käytetään silloin, kun halutaan korostaa edellä mainittua asiaa.
esim. いいとも = Ilman muuta (totta kai) on hyvä (sopii).
Huom. kuitenkaan seuraavassa tapauksessa ei ole kyse tunnustavusta とも, vaan kyse on subtantiivistaとも (molemmat/kumpikin).
esim. 二人とも立ぱなお仕事をしているのね。= Ovathan he kaksi molemmat/kumpikin tekevät hienoa työtä.